Krekilän mylly sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Krekilän kylässä Kuivakosken partaalla.
Mylly ympäristöineen on jo nähtävyys sinänsä, mutta kesäteatteri on esittänyt jo vuodesta 1981 myllyllä hauskoja ja vauhdikkaita näytelmiä.
Varhaisin tieto vesimyllystä Suomessa on aurajoen Halisten koskesta vuodelta 1252, mutta jo keskiajalla tiedetään myllyjen jauhaneen Loimaan seudulla. Vuodelta 1413 on säilynyt varhaisin kirjallinen merkintä loimaalaisesta myllystä. Kesäteatterimme joen varrella on ollut myllytoimintaa jo ainakin 1600-luvulta saakka.
Krekilän myllyn sijaintipaikka poikkeaa tyypillisestä loimaalaisesta jokimaisemasta. Poikkeavuus johtuu lähinnä jyrkkärantaisesta ja korkeasta koskesta, joka tuo mieleen Lapin jylhät putoukset.
Vuosina 1916-1917 Kalle Virta rakensi uuden myllyrakennuksen. Muutamaa vuotta myöhemin (1919-1920) rakennettiin kuvassa näkyvä saha.
Kuva: Raino Lingrenin kokoelma
Myllytoiminta ja sen päättyminen
Paikalla on ollut mylly lähes parisataa vuotta ehkä kauemminkin. Myllyn varhaisempia vaiheita ei ole tutkittu. Krekilän Kuivakoskessa on 1700-luvulla ollut ainakin kaksi myllyä, jotka molemmat ovat olleet yhteismyllyjä. 1800-luvulla tehdyn myllyluettolon mukaan Kuivakoskessa oli kaksi myllyä, Pappisten mylly ja Hakosuon mylly ja molemmat myllyt olivat jalkamyllyjä ja niissä oli yksi kivipari. 1800-luvun loppupuolella oli myllyt todennäköisesti muutettu ratasmyllyiksi ja ne olivat omistussuhteeltaan tyypillisiä lahkomyllyjä, osakkaita 9 – 11. Myllylahko ei omistanut koneistoa eikä laitteita, vaan ne kuuluivat myllärille.. Lahkokunta toi kyllä paikalle rakennustarvikkeet, myllyn, tammen ja sillan tekoon, mutta työn kustansi mylläri.
Nykyinen myllyrakennus on rakennettu vuosina 1916-1917 entisen palaneen tilalle. Saha valmistui 1920 ja rakennuttajana toimi Ypäjältä kotoisin oleva Kalle Virta. Kalle Virran aikana myllyssä oli yksi 25 hevosvoiman tehoinen vesiturbiini. V. 1930 mylläriksi tuli Toivo Lindgren ja hän asensi myllyyn toisen, 60 hevosvoimaisen vesiturbiinin. Lindgren oli muutenkin ammattitaitoinen monella alalla, mylläri, sahuri, sähkömies ja konekorjaaja ja vielä lisäksi erinomainen soittaja ja viihdyttäjä. Hänen aikanaan mylly ja saha toimivat vilkkaasti. Keväällä 1972 Toivo Lindgren sai surmansa auto-onnettomuudessa. Tähän loppui myllyn toiminta.
Sahatöitä myllyllä 1940-luvulla. Kuvassa seisovat Urho Heinonen ja Martti Signell.
Kuva: Raino Lingrenin kokoelma
Kuvassa myllyn pitkäaikainen mylläri, Toivo Lindgren.
Kuva: Raino Lingrenin kokoelma
Talkootanssit ja kesäteatterin alku
Vuonna 1980 Loimaa-Seuran sihteeri, agronomi Riitta Jumppanen kirjoitti MTV:lle kirjeen, tarjoten Krekilän myllyä ohjelman ”Talkootanssit” tekoon. Talkoita kuvattiin kahtena päivänä ja talkoissa oli 150-160 henkeä työssä. Nyt kun myllyvanhus oli saatu kuntoon päätettiin hyödyntää sitä ja sen ympäristöä ja näin sai alkunsa kesäteatteri toiminta.
Eero Tuomolan kirjoittama näytelmä ”Kuttujaolla” sai ensi-iltansa kesällä v.1981 ja esitettiin myös seuraavana vuonna. Tästä sai alkunsa jokakesäinen kesäteatteriesitys. Vuodesta 1984 on teatteriesitysten toteuttamisesta vastannut Krekilän-Pappisten näytelmäpiiri ja ohjelmistossa on ollut monenlaista esitystä, joiden valintakriteerinä on ollut hauskuus ja yleisön mielenkiinnon ylläpitäminen. Näytelmät ovat välillä jotenkin liittyneet myös myllyyn mm. ”Myllyn tarina”,” Myllybaari”, ”Ulvova mylläri”, ”Kaunis myllärintytär”, ”Tukkijoella” sekä ”Kruunuhäät”.
Krekilässä on näytelty jo pitkään. Yllä on vuosien 2003, 2005 ja 2006 näytelmien mainokset.
Nykyaika - missä mennään?
Kesäteatterimme esittää niin paikallisia ja kansainvälisesti tunnettuja näytelmiä. Vuonna 2017 näyteltiin loimaalaisen Susanna Huolmanin kirjoittama ”Palaneen käryä, rouva Sepponen” ja vuonna 2019 taas kansainvälisesti tunnettu näytelmä ”Pokka pitää”.
Krekilän Myllyn Kesäteatteri ry:n tavoitteena on edistää kesäteatteritoimintaa Loimaan Niinijoella ja elävöittää kulttuurillisesti arvokasta Krekilän myllyn miljöötä. Kesäteatteri on rekisteröity yhdistys.
Katso kaikki kesäteatterissamme esitetyt näytelmät klikkaamalla alla olevaa tekstiä. Listattuna on myös kaikki käsikirjoittajat sekä ohjaajat.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
1981 Kuttujaolla
Kirjoittaja: Eero Tuomola
Ohjaaja: Eero Tuomola
1982 Kuttujaolla
Kirjoittaja: Eero Tuomola
Ohjaaja: Eero Tuomola
1983 Mylly-Matti
Kirjoittaja: Raija Kouri
Ohjaaja: Raija Kouri
1984 Kaunis myllärintytär
Kirjoittaja: Eero Tuomola
Ohjaaja: Helka Virtanen
1985 Myllyn tarina
Kirjoittaja: Eero Tuomola
Ohjaaja: Helka Virtanen
1986 Myllybaari
Kirjoittaja: Lauri Uusi-Harkimo
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1987 Roinilan talossa
Kirjoittaja: Minna Canth
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1988 Kesämökkihöperöt
Kirjoittaja: Jouko Puhakka
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1989 Pastorin kujeet
Kirjoittaja: Topias
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1990 Tukkijoella
Kirjoittaja: Teuvo Pakkala
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1991 Emännän ääni
Kirjoittaja: Topias
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1992 Moilasilla onnea ja kukkaiskieltä
Kirjoittaja: Aili Linden
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1993 Kesäkeikka
Kirjoittaja: Liisa Heiskanen
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1994 Kruunuhäät
Kirjoittaja: Vuokko Kivisaari
Ohjaaja: Vuokko Kivisaari
1995 Auringonpilkkuja
Kirjoittaja: Liisa Heiskanen
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1996 Talkootanssit
Kirjoittaja: Erkki Kivijärvi
Ohjaaja: Harry Silfverberg
1997 Kalevalamaa meilläkin
Kirjoittaja: Olavi Neva
Ohjaaja: Kalle Pylvänäinen
1998 Ota oppia vaarista
Kirjoittaja: Erkki Uotila
Ohjaaja: Kari Mäkiranta
1999 Prättäkitti, noita Nousiaisista
Kirjoittaja: Pirkko Jaakola
Ohjaaja: Tuula Väisänen
2000 Miehen kylkiluu
Kirjoittaja: Maria Jotuni
Ohjaaja: Tuula Väisänen
2001 Kätkäläisen jättipotti
Kirjoittaja: Simo Hämäläinen
Ohjaaja: Elina Latva
2002 Reportteri
Kirjoittaja: Pekka Laasonen
Ohjaaja: Tero Sarkkinen
2003 Elmo
Kirjoittaja: Juhani Peltonen
Ohjaaja: Jaakko Kuusi
2004 Suloinen myrkynkeittäjä
Kirjoittaja: Arto Paasilinna
Ohjaaja: Onneli Wäck
2005 Naurava kylä
Kirjoittaja: Simo Hämäläinen
Ohjaaja: Onneli Wäck
2006 Vain muutaman huijarin tähden
Kirjoittaja: Heikki Luoma
Ohjaaja: Kari Kankaanranta
2007 Peräkamaripojat
Kirjoittaja: Heikki Luoma
Ohjaaja: Kari Kankaanranta
2008 Mooseksen perintö
Kirjoittaja: Heikki Luoma
Ohjaaja: Kari Kankaanranta
2009 Turvetta ja timantteja
Kirjoittaja: Heikki Luoma
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2010 Ulvova mylläri
Kirjoittaja: Arto Paasilinna
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2011 Emmauksen tiellä
Kirjoittaja: Markku Pölönen
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2012 Aseman kello
Kirjoittaja: Sirkka Lukka
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2013 Mies joka ei osannut sanoa ei
Kirjoittaja: Jussi Kylätasku
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2014 Kalenteritytöt
Kirjoittaja: Tim Firth
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2015 Hakuammuntaa, rouva Sepponen
Kirjoittaja: Susanna Huolman
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2016 Suomen suvaitsevaisin kylä
Kirjoittaja: Tuija Pitkänen
Ohjaaja: Emmi Loven
2017 Palaneen käryä, rouva Sepponen
Kirjoittaja: Susanna Huolman
Ohjaaja: Sirpa Kauppinen
2018 Pekka Puupää kesälaitumilla
Kirjoittaja: Reino Helismaa
Ohjaaja: Anneli Heino
2019 Pokka Pitää
Kirjoittaja: Roy Clarke
Ohjaaja: Anneli Heino
2019 Puhuvan metsän salaisuus
Kirjoittaja: Annileena Mäkelä
Ohjaaja: Anneli Heino
2020 Ei näytelmätoimintaa
COVID-19 -viruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi
2021 Kurpitsa
Kirjoittaja: Marita Kärkkäinen
Ohjaaja: Laura Kilpiö
2022 Miehen kylkiluu
Kirjoittaja: Maria Jotuni
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
2023 Viisi vekkulia
Kirjoittaja: Agapetus
Ohjaaja: Pasi Lappalainen
Lue kesäteatterimme historiikki kokonaisuudessaan
Osa tästä sivusta on vuonna 2022 julkaistusta historiikistamme, jonka kesäteatterimme julkaisi 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Historiikki on nyt luettavissa myös sähköisesti.